Suvi West on tehnyt hienon dokumenttielokuvan Hiljainen taistelumme - Eatnameamet (2021), jossa päähenkilönä on kokonainen saamelaisten kansa.
Elokuva kertoo Suomen valtion saamelaispolitiikasta, saamelaiskulttuurin tuhoutumisesta ja saamelaisten taistelusta olemassaolonsa puolesta.
Elokuva on hätähuuto EU:n ainoan alkuperäiskansan puolesta.
Vuonna 1989 hyväksyttiin kansainvälinen maailman vähemmistökansojen yhdenvertaisia oikeuksia suojaava ihmisoikeussopimus ILO 169. Norja ratifioi ensimmäisenä ILO 169 sopimuksen jo vuonna 1990. Saamelaisia asuu Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän alueilla yhteensä noin 75 000 – 100 000. Norjassa saamelaisia asuu eniten, noin 50 000. -Norjassa ratifiointi on luonut yhteiskunnallisesti hyvän tilanteen, jossa myös muiden paikallisten asukkaiden oikeudet maankäyttöön ovat vahvistuneet.
Suomi on jatkuvasti vitkutellut ratifiointia samaan aikaan kun loputkin saamelaisten maat ja vedet, elinkeinot ja kulttuuri ovat yhä enemmän uhattuina. Kaivosteollisuus, Jäämeren rata ja muut suuret ympäristötuhot uhkaavat saamelaisia. Ratifiointi oli sekä Jyrki Kataisen että Alexander Stubbin hallitusohjelmissa, mutta sitä ei tehty. Juha Sipilän hallitusohjelmassa sitä ei ollut ja myös Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta se puuttuu. YK ja muut kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt ovat antaneet Suomelle toistuvasti huomautuksia saamelaisten huonosta kohtelusta.
ILO 169 -sopimus ei tarkoita erioikeuksia saamelaisille, vaan se takaa alkuperäiskansalle samat oikeudet ja mahdollisuudet kuin valtaväestöllä jo on. Se korjaa aiemman sulauttamispolitiikan kielteisiä vaikutuksia. Ratkaisuja on jahkailtu vuosikymmeniä eri toimeksiannoilla, työryhmillä ja raporteilla. OTT Kaisa Korpijaakko-Labban tutkimuksessa selvitettiin, että saamelaisten maat kuuluvat oikeudellisesti heille.
Saamelainen kulttuuri ja elintapa ovat kiinteästi vuorovaikutuksessa luontoon. Oikeudet maahan ja luonnonvaroihin ovat saamelaiskulttuurin ja perinteisten elinkeinojen edellytys. Saamelaisalueella 90 % maista on valtion omistuksessa. On tärkeää, että saamelaiset pääsevät vaikuttamaan heille alkuaan kuuluneen maan käyttöön.
Samanlaiset uhkat koskettavat olemassaolonsa puolesta taistelevia alkuperäiskansoja kaikkialla maailmassa. Norjassa pääministeri esitti tervehdyksensä saamelaisille heidän kansallispäivänään 6.2. Suomen valtiovalta on sekä presidentin että pääministerin suulla ilmaissut huolensa vähemmistöjen sorrosta muissa maissa. Samaan aikaan ei edes saamelaisten kansallispäivänä kuultu heidän taholtaan tervehdystä, saati sitten Suomen lupausta ratifioida lopultakin jo ILO 169.
En ole saamelainen, mutta minua hävettää tilanne, jossa rähjätään muille vähemmistöjen kohtelusta ja samaan aikaan ei piitata Suomen valtion alueella elävän alkuperäiskansan ihmisoikeuksista.
Ilon pilkahdus oli Ylen uutinen 25.2.2021. Sara Wesslinin kirjoittamassa artikkelissa kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila kertoo, että Suomen kansallismuseon laaja 170 vuoden aikana koottu saamelaisesineiden kokoelma palautetaan Saamelaismuseo Siidaan. Anttila uskoo, että siirron myötä suomalaisten ymmärrys saamelaisuudesta syvenee. Suomalaisten tietoisuus saamelaisten historiasta on hyvin heikkoa, kouluopetuksesta se on puuttunut lähes kokonaan ja ollut usein virheellistä ja leimaavaa.
Palautettava esineistö on esillä Suomen kansallismuseon ja Saamelaismuseo Siidan yhteistyönä tehdyssä 29.10.2021 avautuvassa Kotiinpaluu-näyttelyssä, joka kunnioittaa repatriaatio- eli palautusprosessia. Siidan amanuenssi Anni Guttorm kertoo, että näyttelyssä tuodaan esille myös se, mikä vaikutus saamelaisten huonolla kohtelulla on ollut.
”Anttilan mielestä palautusprosessi on tärkeä suomalaiselle yhteiskunnalle. Hän sanoo sen olevan ainoa oikea teko, joka saamelaisten ja suomalaisten historian valossa voidaan tehdä.”
- Se ei ole ainoa mahdollinen oikea teko. Suomen valtio voisi toimia oikein, jos lopultakin tehtäisiin päätös ILO 169:n ratifioimisesta!
Saamelaiset olivat täällä ensin, ennen meitä.
