Presidentti Sauli Niinistö on vaalikampanjastaan, vuodesta 2011, alkaen vuosien mittaan toistuvasti korostanut mielipiteenään, että mahdollisesta Nato-jäsenyydestä on ehdottomasti järjestettävä kansanäänestys. Tätä hän on perustellut sillä, että Nato-jäsenyys, kuten aikoinaan EU-jäsenyyskin, on niin suuri asia, että kansanäänestys siitä kuuluu demokratiaan myös siksi, että päätöksestä tarvittaneen eduskunnassa kahden kolmasosan enemmistö. Hän on myös todennut, että riittävä legitimiteetti on äärimmäisen tärkeä yhteiskuntarauhan vuoksi, jotta hävinnyt osapuoli voisi kokea menettelytavan oikeusvaltion mukaiseksi. Hän totesi 27.1.2022 MTV:n uutisissa:
”Mikään tavallinen mielipidetiedustelu ei kyllä legitimiteettiä täytä. Pitäisi toteuttaa äärimmäisen laaja mielipidetiedustelu, joka olisi julkisen kontrollin alla. Silloin ei olla kaukana kansanäänestyksestä. Näin olen alun perin sanonut, ja olen edelleen sitä mieltä.”
Kaksi kuukautta myöhemmin, 30.3.2022, Niinistö ilmoitti Svenska Ylen haastattelussa, ettei hän pidä kansanäänestystä tarpeellisena, vaan tähänastiset mielipidemittaukset riittävät sen osoittamiseksi, että enemmistö suomalaisista tukee Nato-jäsenyyttä:
”Nato tarvitsee tiedon siitä, että kansa nyt tukee jäsenyyttä. Mielestäni meillä on jo se.”
Nato tarvitsi tiedon, mutta mitä muuta tapahtui kahden kuukauden aikana? Venäjä aloitti valtavaan inhimilliseen kärsimykseen johtavan oikeudettoman hyökkäyssodan Ukrainassa. Suomeen ei kohdistunut avointa uhkaa, mutta valtamediassa ja somessa käynnistyi spekulaatioiden vyöry siitä, mitä voisi tapahtua.
Luotettavaa asiatietoa sodasta on sen kestäessä vaikea löytää propagandavyöryn seasta. Nato-jäsenyyttä taustoittavaa ja analysoivaa asiatietoa olisi toki silloinkin ollut runsaasti saatavilla, mutta media keskittyi Nato-mielipidemittauksiin ja sodan hirmutekojen kuvastoon. Valtamediassa Natoa koskevaa asiatietoa alkoi ilmestyä vasta jäsenhakemuspäätöksen jälkeen. Mielipidemittausten taustaksi ei ollut riittävää asiatietoa siitä, mitä Natoon liittyminen merkitsisi. Eduskunnalle annettu turvallisuuspoliittinen selonteko ei myöskään sisältänyt pohdintaa tai skenaarioita Natoon liittymisen haitoista tai uhkista. Selontekomenettely ei anna eduskunnalle mahdollisuutta käsitellä perusteita eikä ehtoja.
Mitä on Niinistön korostama legitimiteetti? Normatiivinen legitimiteetti yhdistyy oikeusvaltioperiaatteeseen, jolloin se tarkoittaa laillisuutta eli lakien mukaista menettelyä.
Perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta ja julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Empiirinen legitimiteetti on sisällöltään poliittisempi eli kansalaisten tosiasiallinen hyväksyntä. Eduskunnan päätökset edustavat laillisuutta, mutta niiden tueksi on perustuslakiin laadittu mahdollisuus käyttää neuvoa antavaa kansanäänestystä kansalaisten tosiasiallisen hyväksynnän selvittämiseksi. Silloinkin kansan tahto mitataan eduskunnan päätösten kautta ja eduskunta päättää myös kansanäänestyksessä äänestäjille annettavista vaihtoehdoista. Lainsäätäjä on tässä korostanut sitä, että kansanäänestyksessä kysymysten muotoilu on olennainen osa vallan käyttöä.
Suomen hallitusmuoto ei tunne gallup-demokratiaa. Mielipidekyselyjen teettäjien laatimat vastausvaihtoehdot ja algoritmit edustavat heidän omia lähtökohtiaan eivätkä kansanvaltaa. Kyselyissä siirryttiin heti Ukrainan sodan alettua internetpaneeleihin, joissa kysymykset Natoon liittymisestä ovat vain yksi kysymys kaikkien markkinakyselyiden lomassa. Mielipidekyselyistä rajattiin pois vanhimmat ikäluokat eli yli 79-vuotiaat tai yli 65-vuotiaat. Vanhimmista ikäluokista pois sulkeutuva osa merkitsee 7-30 % äänioikeutetusta väestöstä. Natoa koskevissa kysymyksissä oli kyllä/ei -vaihtoehtojen lisäksi myös monenlaisia kysymyksiä spekulatiivisten vaihtoehtojen välillä. Tutkimusten mukaan tällaisella on vaikutusta siihen, miten itse peruskysymykseen on vastattu. Vastaajat eivät myöskään muiden vastauksien seassa Nato-kysymyksiin vastatessaan tienneet, että heidän vastauksiaan tullaan käyttämään virallisesti Nato-äänestyksenä, kuten nyt tosiasiassa tapahtuu. Niinistön tammikuussa peräänkuuluttama julkinen kontrolli puuttuu. Myös avoimuus puuttuu - emme koskaan saa tietää, millaisilla algoritmeilla lopputulokseen päädyttiin.
Suomen kansa ei saanut mahdollisuutta ilmaista kantaansa Nato-jäsenhakemukseen demokraattisen yhteiskunnan ja oikeusvaltion edellyttämällä tavalla eduskuntavaalien eikä kansanäänestyksen kautta. Jopa CNN:n tähtitoimittaja Stephen Collinson on pitänyt Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusten silmiinpistävimpänä piirteenä sitä, ettei demokraattisen yhteiskunnan tavoin keskustelulle hyödyistä ja haitoista haluttu antaa tilaa (Hämeen Sanomat 19.5.2022).
Pääministeri Sanna Marinilla oli kiire korjata uutistoimisto Reutersin italialaisen lehden haastatteluun perustuva uutinen siitä, että Suomi ei tule Naton jäsenenä sallimaan alueelleen ydinaseita eikä tukikohtia. Marinin mukaan asia ei ole ajankohtainen ”tällä hetkellä”. Puolustusministeri Antti Kaikkonen on vastannut yhtä salamyhkäisesti kysymykseen ydinaseista. Politiikan kiertoilmauksia ikänsä seuranneelle tällaisista vastauksista nousee väistämättä epäily siitä, mihin taustaneuvotteluissa onkaan mahdettu sitoutua.
Toivottavasti kansalla on mahdollisuus ennen lopullista Nato-päätöstä ilmaista kansanäänestyksessä kantansa edes ydinaseiden, pysyvien joukkojen tai tukikohtien sallimisesta Suomen alueelle. Toivottavasti Suomen päättäjät lopullista päätöstä tehdessään pitävät huolen myös siitä, etteivät Suomen kansalaisten tietosuoja ja ihmisoikeudet heikkene Naton edellyttämien näkymättömiin jäävien sopimusten myötä.
